Honka, mänty, petäjä – rakkaalla puulla on monta nimeä. Mänty (Pinus sylvestris) on Suomen yleisin puulaji. Se istuu täydellisesti suomalaiseen maisemaan, on tottunut maamme sääoloihin ja maaperään ja on sen vuoksi usein hyvä ja luonteva valinta myös puutarhaan, jos sille vain on tilaa. Mänty on kaunis kaikkina vuodenaikoina.
Männyistä on moneksi
Puutarhaan on valittavissa useita eri Pinus-lajikkeita. Esimerkiksi kääpiövuorimännyt tuovat ympärivuotista vihreyttä. Niiden kasvu pysyy tiiviinä ja hillittynä, kun alkukesästä ilmestyvät vuosikasvuista 2/3 leikataan pois. Korkean männyn karhea kuori on oiva kiipeilyalusta esimerkiksi köynnöshortensioille tai kärhöille. Kärhöistä varma valinta on jokin alppikärhö ja sen rinnalle voi istuttaa myös jalokärhöjä tuomaan näyttävämpää kukintaa myöhempään kesään. Ajan saatossa männynrunko peittyy ihanaan kukkivaan vehreyteen ja tarjoaa upeita piilopaikkoja linnuille ja hyönteisille. Myös näyttävät sembramännyt suurine käpyineen ovat upeita, kun puutarhassa on tilaa suureksi kasvavalle puulle. Mäntyjen kanssa viihtyvät myös erilaiset maanpeitekasvit, kuten kuvassa oleva voimakkaan sininen kevätkaihonkukka.
Sisäänkäynti on kodin käyntikortti
Sisäänkäynti on ulospäin kuin talon kasvot. Sisäänkäynti on vastassa joka päivä kun lähdemme ja tulemme kotiin ja sisäänkäynti toivottaa myös vieraat tervetulleiksi, joten sillä on iso merkitys viihtyvyydessä. Sisäänkäynnin läheisyyteen voi harkiten sijoittaa muutaman havukasvin, niin sisääntulo on vihreä talvellakin. Havut voi valaista valoköynnöksin tai kohdevaloin, jolloin saadaan kaunista lisävaloa pimeään kauteen.
Sisäänkäynnin tulisi sopia tyyliltään talon luonteeseen. Leveät portaat ja avara levähdystila ulko-oven edessä ovat mukavia. Sisääntulossa säiltä suojaava katos on käytännöllinen. Kaunis lyhty tai ruukku lisäävät kutsuvuutta ja toimivat katseenvangitsijoina. Onnistunut valaistus vahvistaa valon ja pimeyden sekä suoran ja epäsuoran valon välistä kontrastia.
Tämän modernin talon sisäänkäyntiin valittiin bonsaityyppinen mänty, joka tuo minimalistista vehreyttä ja ryhtiä sisäänkäyntiin ja on upea kaikkina vuodenaikoina. Talon tyyli ja bonsaimänty yhdistyvät saumattomasti.
Värien ja ikivihreiden merkitys puutarhassa
Värit vaikuttavat mielialaan ja saavat aikaan erilaisia tuntemuksia. Kun suunnittelet puutarhasi erilaisten värimaailmojen pohjalta, se tarjoaa yleisen henkisen hyvinvoinnin lisäksi aina annoksen pirteyttä ja energiaa, kestävyyttä ja voimaa.
Vihreä väri merkitsee kasvua, uudestisyntymistä, uskollisuutta. Vihreä luo rauhallisuutta ja vapauden tunnetta, se kohottaa mielialaa ja rentouttaa. Vihreään liitetään myös varmuus, tasapaino, luovuus, pysyvyys ja keskittymiskyky. Vihreä on myös toivon ja myötätunnon väri.
Jos pihassasi on jo mänty, voit rakentaa sen ympärille puutarhan. Havujen lisääminen puutarhaan luo väriä, mielenkiintoa ja kiintopisteitä katseelle ympäri vuoden. Lisäksi ne tarjoavat suojaa pikkulinnuille ja hyödyllisille ötököille. Mänty on myös mieleinen pesäpuu linnuille.
Mänty terveyden edistäjänä
Mänty on elimistöä vahvistava ja virkistävä. Mänty avaa hengitysteitä ja sitä käytetään mm. yskään, astmaan, keuhkoputkentulehdukseen, influenssaan ja nuhaan. Mänty erittää ilmaan antibakteerisia yhdisteitä, joilla se torjuu mikrobien hyökkäyksiä. Niistä on hyötyä myös ihmiselle. Metsässä pelkkä ilman hengittäminen parantaa elimistön vastustuskykyä. Mänty erittää varsinkin aurinkoisella säällä runsaasti haihtuvia öljyjä, terpeenejä, joita hengittämällä mieliala kohenee ja elimistön vastustuskyky paranee. Kävely mäntymetsässä voi auttaa ehkäisemään esimerkiksi flunssaa. Tutkimusten mukaan vaikutus perustuu siihen, että terpeenit lisäävät ihmisen immuunipuolustuksen ns. tappajasolujen aktiivisuutta. Tappajasolut pystyvät kaappaamaan jopa syöpäsoluja. Metsässä oleilu lisää tappajasolujen aktiivisuutta, kun taas stressihormonit vähentävät sitä. Suomalainen tutkimus on osoittanut, että pohjoisen ilmastovyöhykkeen havupuut puhdistavat ilmaa pakokaasuista ja muista pienhiukkasista. Ne tekevät sen jopa lehtipuita paremmin.
Männystä saadusta pihkasta ja tervasta valmistetaan voiteita ja hauteita, joita voi käyttää mm. ihovaivoihin, haavoihin ja tulehduksiin. Pihka parantaa haavoja ja vähentää antibioottien tarvetta. Kuusenpihkaa on Suomessa käytetty kansanlääkkeenä vuosisatojen ajan. Viime vuosina sen parannusvoima on todistettu myös lääketieteellisesti. Pihka estää haavojen tulehtumisen ja parantaa jo tulehtuneet haavat. Se käyttäytyy antimikrobisesti jopa sairaalabakteereita kohtaan. Männynneulaset sisältävät antioksidantteja, fenoleita ja C- ja E-vitamiinia. C-vitamiinia niissä on lähes kuusi kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Lisäksi niissä on pinipikriini-karvasainetta, alfa-, beeta- ja gammakaroteenia, glukoosia ja fruktoosia. Eteerisen öljyn vaikuttavina aineina on mm. p-kymeenia, alfa- ja beetapineeniä, limoneenia, bornyyliasetaattia ja terpinolia. Männyn rungon nilaosassa on koniferiini-glykosidia, sokereita, D-inositolia, pinitolia, kiina- ja malonihappoa. Pihkassa on hartsihappoja sekä alfa- ja beetapineeniä, limoneenia, kamleenia, seksviterpeenejä ja kopaenia. Männyn käyttö suurina määrinä saattaa kohottaa tai laskea verenpainetta. Männyn pihka ja hartsi saattavat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita ja limakalvoärsytystä allergisille.Â
(Lähde: yle.fi, unelmaelama.fi, Eeva Ojalehto)
Männyt ovat myös useiden sienilajien juurikumppaneita. Mäntymetsistä löytyykin useita herkullisia ruokasieniä, joista männynherkkutatit ehkä kärkikastia. Myös rouskut ja haperot viihtyvät mäntyjen lähellä. Männynneulasia pidetään Pohjolan rosmariinina. Neulasia voi käyttää maustepussissa tuomaan aromaattista makua patoihin, liemiin, kastikkeisiin ja erilaisiin riista-, liha-, kala- ja kasvisruokiin.
Minä valmistin luontoäidin mäntyteetä termariin ja suuntasin metsiin ja soille mäntyjä ihailemaan ja hengittelemään terveellistä mäntyilmaa. Metsissä oleskelun tiedetään myös laskevan verenpainetta ja rauhoittavan mieltä. Myös metsien maaperän bakteerien eli metsäbiomin tiedetään tekevän hyvää ihmisen vastustuskyvylle ja tällä hetkellä metsäbiomia lisätään myös kosmetiikkaan. Metsässä on siis hyvä olla.
Männynhavuteen ohje
Riivi pari kourallista männynneulasia puhtaalta paikalta (muista kysyä lupa maanomistajalta).
Laita neulaset teekannuun ja kaada niiden päälle noin litra kiehuvaa vettä. Hauduta neulasia, kunnes niiden väri alkaa haalistua. Kaada siivilän läpi ja nauti. Voit lisätä juomaan hunajaa tai puristaa sekaan sitruunamehua, tai sekä että, makumieltymyksien mukaan.
Huom! Nauti männynhavuteetä vain silloin tällöin.
Mänty on sitkeä sissi
Kovissa olosuhteissa – tuulisilla merenrantakallioilla tai Lapin erämaissa – mänty kasvaa kituuttaa käkkäräiseksi, jopa 600–700 -vuotiaaksi puuvanhukseksi. Suomen tiettävästi vanhin mänty löytyy Urho Kekkosen kansallispuistosta ja koosta tai ulkonäöstä sen ikää ei ikinä osaisi päätellä. Puu paljasti ikänsä vasta, kun siitä sahattua näytepalaa analysoitiin laboratoriossa. Vuosirenkaita oli valtavasti, osa niistä oli niin tiheässä että laskemiseen tarvittiin monenkertaisia suurennoksia. Paksumpien renkaiden väliin sattui jopa sadan vuoden jakso, jolloin puu ei ollut kasvanut käytännössä lainkaan. Sitten kasvu oli taas käynnistynyt. Lopulta renkaita saatiin noin 780 eli puun synty ajoittui 1200-luvulle. Se on siis elänyt samaan aikaan kuin Tšingis-kaani. Uskomatonta! Kuva tästä mäntyvanhuksesta on alla.
Lähde: yle.fi
Mänty on sitkeä puu: se kestää hyvin tuulta ja myrskyä, sillä sen paalujuuri ankkuroituu syvälle. Mänty säilyy jopa maastopaloissa, sillä vanhojen mäntyjen eli honkien pinnalla kasvaa paksu suojaava kilpikaarna. pystyyn kuolleita harmaita mäntyjä puolestaan kutsutaan keloiksi. Mänty on elintärkeä monille kolopesijälle: tiasille, tikoille ja pöllöille. Hirvet ja metsot selviävät talven yli pääasiassa männynneulasilla. Männyn pihka suojaa sitä tuholaisilta ja vaurioilta, pihkalla se ikäänkuin laastaroi haavansa.
Puun arvostus rakennusmateriaalina on kasvanut, ja hirsitalot tunnetaan hyvästä sisäilmasta. Puun terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu vielä varsin vähän. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti puun antibakteeriset eli bakteereja tappavat ominaisuudet. Suomalaistutkimus on selvittänyt, miksi bakteerit kuolevat puupinnalla. Puun antibakteerisuuden taustalla ei ole mikään yksittäinen aine, vaan monen tekijän yhteisvaikutus. Puun erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kymmenet erilaiset uuteaineet ja kuituja yhteen sitova ligniini ovat antibakteerisia. Esimerkiksi puinen leikkuulauta on hygieenisempi kuin muovinen, koska puun pinta kuivuu nopeasti, jolloin se on epäedullinen kasvualusta bakteereille. Puun uuteaineet ovat kohtuullisen tehokkaita jopa sairaalabakteereja vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että mänty on hieman kuusta antibakteerisempaa.
Lähde: yle.fi
Tässä Ylen dokumentissa vielä lisää tietoa männyistä, noista rakastetuista puistamme. Klikkaa alla olevaa kuvaa katsoaksesi.
Mänty sopii myös jouluun
Kokeilepa männyn oksia myös joulusomisteena, ripusta katonrajaan iso pudonnut oksa ja laita siihen roikkumaan joulukoristeita tai luonnosta löytämiäsi somisteita. Oksa kestää hyvin joulunpyhien yli ilman vettä, jonka jälkeen sen voi polttaa takassa. Kuvassa on jäkäläinen männynoksa, humalan kukintoja ja lasisia joulupalloja tuomassa tuoksua ja tunnelmaa.
Oletko kokeillut ilmapalloissa tehtyjä jäälyhtyjä? Niistä tulee kauniita pallomaisia koristeita pihaasi.
Teet ilmapallolyhdyt näin:
Täytä ilmapalloja kylmällä vedellä, sulje ilmapallot ja laita ne kulhoon. Siirrä ulos pakkaseen yön tai päivän ajaksi. Kokeile, onko vesi jäätynyt riittävästi ja onko lyhtyyn muodostunut riittävän paksut reunat. Kun pallo on jäätynyt riittävän tukevasti, mutta keskellä on vielä vettä, riko ilmapallo lyhdyn ympäriltä. Lyhdyn pohjassa saattaa olla reikä jo valmiina tai tee se koputtelemalla pohjasta pala pois. Jos aiot polttaa lyhdyssä aitoa kynttilää, tee lisäksi lyhdyn yläreunaan ilma-aukko, led-kynttilät eivät tarvitse ilma-aukkoa.
Toki voit tehdä jäälyhdyt perinteiseen tapaan myös sangossa tai kakkuvuoassa, jolloin niihin voi jäädyttää myös havuja tai kukkia. Varmista, että koristeet jäätyvät kokonaan jään sisään eli tee seinämistä riittävän paksut.
MUISTA aina valvoa kynttilöitä ja varmistaa, että ne ovat turvallisilla paikoilla ja riittävän kaukana kaikesta palavasta. Kynttilöitä ei saa jättää yksin.
Mukavia hetkiä metsissä ja rauhallista joulunaikaa!
Puutarhurisi Pia