Mahtavat metsäpuutarhat

Kasvit tuottavat meille happea ja puhdistavat ilmaa. Sitomalla ilmasta hiilidioksidia ne torjuvat myös ilmastonmuutosta. Luonto tarjoaa meille elämän mahdollisuudet. Vaalikaamme sitä!

Metsäpuutarha on luontoa jäljittelevä, lajirikas ekosysteemi, jossa monivuotiset kasvilajit kasvavat kerroksellisesti toistensa lomassa – luonnon luonnollisuutta mukaillen.

Metsäpuutarhassa suunnitelmallinen epäjärjestys on juuri se juju.

Isotähtiputken (Astrantia major) ihastuttava helmenhohtoinen kukinto

on todella kaunis limenvihreän saniaisen lehvästöä vasten.

Perhosorvokki (Viola sororia) sopii hyvin metsäpuutarhaan.

Se muodostaa mattomaisen kasvuston vaikkapa puiden ja pensaiden ympärille.

Uljaat kotkansiivet näyttävät aina hyvin salaperäisiltä.

Eikä ihme – ovathan ne kasveja dinosaurusten ajoilta.

Valkoiset kukat metsäpuutarhassa luovat taianomaista

ja jopa hieman salaperäistä tunnelmaa.

Kun aurinko  painuu mailleen, metsäpuutarhaan laskeutuu kaunis hiljaisuuden hämy.

Silloin kasvit voi nähdä aivan uudessa valossa.

On voimaannuttavaa nauttia yön laskeutumisesta metsäpuutarhaan.

Valo puutarhassa on jatkuvasti muuttuva ilmiö.

Yksityiskohdista löytyy luonnon suuruus.

Luontoon sulautuva Sarah-pioni,

joka symboloi kunniaa, rakkautta ja kauneutta.

Monipuoliset köynnökset voivat metsäpuutarhassa kiipeillä puissa ja pensaissa

tai vaikka maanpeitteenä.

Kuvassa köynnöshortensia, joka saa hyvän tarttumapinnan männyn kaarnasta.

Kanadanruohokanukan kauniinmuotoiset lehdet ovat kuin pienet tähtisilmät.

Metsäpuutarhaan mainiosti sopiva maanpeittokasvi, joka pukeutuu syksyllä oranssiin.

Alaskankleitoniaa, joka muodostaa aikaa myöten upean valkoisena kukkivan hunnun.

Kun maanpinta on kasvillisuuden peittämä, se lämpenee sekä kuivuu vähemmän.

Kasvillisuus suojaa eroosiolta.

Eloperäinen kate on hyväksi maan eliöstölle.

Sammaleet nuo maapallon ensimmäiset maakasvit ovat osa metsäpuutarhaa. On huimaa ajatella, että ne ovat siirtyneet vedestä maalle noin 470 miljoonaa vuotta sitten.

Juurten sijaan sammaleilla on vain pikkuriikkiset juurtumahapsoset, joilla ne ankkuroituvat kasvualustaan ja toisiinsa. Sammalilta puuttuu johtosolukko, joten vesi ja ravinteet kulkeutuvat suoraan sammalen pinnan läpi sen solukoihin.

Sammal kasvaa ja kuolee samaan aikaan, eli sitä mukaa kuin sammal kasvaa latvasta ylöspäin, sen tyvipää alkaa hajota. Yksi sammal saattaa elää jopa tuhansia vuosia! Sammalien kasvun perusteella voidaan arvioida ilmansaasteiden määrää ja jopa metsän historiaa.

Ei siis todellakaan mitään hömppähemmoja!

Rikasta metsäpuutarhamaisemaa esimerkiksi pajutunnelilla.

Havuvoittoiseen metsäpuutarhaan sopivat alppiruusut, hortensiat, atsaleat ja havut. Lehtometsäiseen puutarhaan taasen saniaiset, kuunliljat, lehtipuut ja pensaat, perennoja unohtamatta. Säilytä mahdollisimman paljon luonnonvaraista kasvillisuutta, sillä mitä monilajisempi puutarha on, sitä monipuolisemmin luonto on siellä läsnä.

Helppohoitoisessa puutarhassa kasvillisuus on kerroksellinen aivan kuten metsässä, jossa puut, pensaat, perennat ja köynnökset muodostavat ehjän oivallisen kokonaisuuden.

Heräsikö kiinnostuksesi ryhtyä metsäpuutarhuriksi?

Metsältä mallia oppien – maltti on metsäpuutarhurin valtti...

---

Rakkaudesta metsäpuutarhaan

puutarhurisi Pia